DairyTales

Viestejä nautojen planeetalle.

Cowspiracy ja lihan kirous

Cowspiracy on keikkunut jonkin aikaa Netflixin katsotuimpien elokuvien listalla. Dokumentin facebook-sivulla ja IMDB:n kommenttikentässä useampi katsoja ilmoittaa ryhtyneensä sen nähtyään vegaaniksi. Myös elokuvan tuottaja herättää kummastusta: mitä tekemistä Leonardo Dicapriolla on karjatalouden kanssa?

alt

Aihe puree hyvin juuri nyt. Ruoka ja ruokateollisuuteen liittyvät salaliitot ovat kuuma aihe.

Aloitin elokuvan katsomisen hieman epäluuloisissa tunnelmissa. Katteettoman shokeerauksen uhka tuppaa killumaan mielessäni tällaisten paljastuselokuvien yllä.

Cowspiracyn kertojaääni on Kip Andersen, joka järkyttyi nähtyään Al Goren elokuvan Epämiellyttävä totuus. Selvittäessään keinoja torjua ilmastonmuutosta hän törmäsi YK:n maatalousorganisaatio FAO:n esittämiin lukuihin, joiden mukaan karjatalous on suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen lähde. Vaikka kaikki liikenne loppuisi huomenna, se ei riittäisi hillitsemään riittävästi ilmastonmuutosta.

Lihankulutuksen hillitsemisellä saataisiin sitä vastoin dokumentin tekijöiden mukaan nopeita tuloksia. Märehtijöiden tuottama metaani on voimakas kasvihuonekaasu, joka lisäksi poistuu ilmakehästä hiilidioksidia nopeammin, noin kymmenessä vuodessa. Kotieläintieteessäkin tutkitaan nyt, voitaisiinko ruokinnalla tai jalostuksella lehmät saada röyhtäilemään vähemmän metaania.

Dokumentin suurin kritiikki kohdistuu vaikutusvaltaisiin ympäristöjärjestöihin: Greenpeace, Amazon Watch ja Rainforest Action vaikenevat dokumentin tekijöiden mukaan karjatalouden merkityksestä ja keskittyvät ongelmiin, joilla kannattajia saa helpoimmin: palmuöljyn vastustamiseen, fossiilisiin polttoaineisiin ja salametsästykseen.

alt

Eräs mieliväitttämä lihantuotannon puolesta on, että karja hyödyntää ravintonaan sellaista maata, jota ei voi viljellä ihmisen tarpeisiin. Silti pääosa maailman viljelykelpoisista pelloista on varattu karjalle. Pelkästään soijan (josta arviolta 75 prosenttia menee karjan valkuaisrehuksi) viljelyala on noin 120 miljoonaa hehtaaria. Vertailun vuoksi Suomen pinta-ala on noin 33 miljoonaa hehtaaria. Muutos on nopeaa, vaikkei sitä Suomessa näe: globaali soijantuotanto on kaksinkertaistunut 90-luvun puolivälistä ja se lisääntyy niin kauan, kuin lihankulutus kasvaa. Kotimaisten valkuaiskasvien käytön lisäämiseksi tehdään alalla paljon töitä, mutta toistaiseksi soija näyttää ylivoimaiselta.

Jos edes osa rehuntuotantoon varatusta peltoalasta metsitettäisiin, saataisiin tehokkaita hiilinieluja ja varjeltaisiin ekosysteemejä, jotka nyt ovat vaarassa kadota.

Myös makean veden kulutuksessa karjatalous vetää pohjat kestämättömyydellään. Yhden naudanlihakilon tuottaminen kuluttaa keskimäärin 10 000 litraa juomakelpoista vettä.

alt

Cowspiracy vastustaa avoimesti karjataloutta. Silti kuvastosta puuttuu tavanomainen shokkimateriaali: Ei ole salakuvattuja siirtotyöläisiä potkimassa sikoja, ei painonsa alle lyyhistyneitä broilereita. Pääasiassa dokumentti koostuu yksittäisten ihmisten haastatteluista.

Yllättävintä Cowspiracyssa on, että mukana on myös nykyistä karjataloutta vastustavia karjatilallisia. Mieleenpainuvin haastateltava on entinen suurtilallinen, nykyisin kasvisruokavaliota noudattava neljännen polven viljelijä Howard Lyman. Hän puhui Oprah Winfrey showssa jo vuonna 1998 nykyistä karjataloutta vastaan, jonka seurauksena NCBA (National Cattlemen´s Beef Association) haastoi Oprahin ja Lymanin oikeuteen.

Dokumenttiin on saatu myös "asiantuntija" kertomaan, kuinka maito on myrkkyä, joka kasvattaa miehille tissit. Demonisointi laskee elokuvan pisteitä. Onhan liha ja maito myös ravitsevaa ja monille kansoille lähes ainoaa ravintoa. Myös graafit näyttävät toisinaan tarkoitushakuisen sekavilta. Dokumentin tekijät ovat sittemmin julkaisseet facts-sivun, jossa listataan elokuvassa esitettyjen lukujen ja keskeisten väittämien lähteet. Takana näyttäisi olevan aitoa tutkimusta, ei vain apokalyptista mölinää.

Parhaana ansionaan Cowspiracy ei käske tai jää voivottelemaan, vaan avaa hienon mahdollisuuden: säästääkseen vettä, peltoalaa ja kasvihuonepäästöjä voi juoda maidon sijaan vettä ja syödä edes vähän vähemmän lihaa. Viime aikoina palstatilaa on saanut uutinen, jonka mukaan [salaatin kasvattaminen tuottaa kolme kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä, kuin pekonin.] Laskelmassa toisn otetaan huomioon kasvihuonepäästöt kaloreita kohden, joita salaatissa ei ole kovin montaa. Ei siis kannata syödä pekoniviipaleen sijaan seitsemää kerää jäävuorisalaattia * vink, vink *...

alt Kaavio maanisäkkäiden massan jakautumisesta. Copyright: Business Insider/Courtesy Randall Munroe

Dokumentti liittyy vahvasti myös tämän blogin aiheeseen. Jos ulkoavaruudesta tultaisiin tänne, planeettamme todella näyttäisi nautojen, kanojen ja sikojen planeetalta. 70 miljardia syövää, juovaa ja hengittävää tuotantoeläintä jättää varjoonsa 7 miljardin ihmispopulaation.

Onneksi ihminen on maailman sopeutuvaisin laji: tapoja muuttamalla tulevaisuuden ei tarvitse olla taistelua hupenevista resursseista.

alt